Talvipolkua siemaillen eteenpäin.

Fiskarsin Panimon tarinaa hieman käsiteltiinkin jo blogissa, kun maisteltiin Metsänhenki kuusenkerkkä alea. Tosin sen jälkeen panimolla on tapahtunut paljon, ehkä tärkeimpänä mainittakoon Suomen ensimmäinen koelschip. Tämä laite on olutvierrettä jäähdyttävä laaja avoin "allas", joka sallii villihiivojen tarttua vierteeseen ja prosessi tuottaa omintakeisia aromeita olueen. Tätä härpäkettä käytetään mm. Belgiassa lambicien tekoon. 

Nyt maistellaan Fiskarsin panimon sesonkiherkkua, joka on belgihiivalla valmistettu dubbel nimeltään Luostarin Talvipolku. Vesi kielellä odotan oluen maistelua, sillä belgialaiset oluet ja varsinkin

 luostarityyliset ovat sydäntäni lähellä. Pyhällä polulla on syntistä voimaa 6,7%  

Fiskarsin Panimo - Luostarin Talvipolku 

Talvipolkua siemaillen eteenpäin

Vaellanko ilman päämäärä ?

Koenko nautintoa matkalla tätä talvista polkua?

Ajatukset sydäntalven mielessä.

Talvipolku avautuu edessäni:

ruskean olomuodon se  paljastaa,

Vaalea ja kaunista matkan suojaavaa vaahtoa lasiin kuohahtaa.

Lumisen kannon päälle istahdan

ja Luostarin Talvipolkua nenälläni tuoksutan,

mallas ja hiiva aromit janoani kasvattaa.

Oi mitä piinaa.

Ison huikan suuhun kulauta,

reitti mielessäni selkenee ja olen valmis matkalle.

Eteenpäin vaellan,

maut rusinan ja maltaan suussani ja muistoissanin kannan.

Luostarin talvipolulla mieluusti uudestaan vaellan.

Makustelu muistot:

Vaahto: vaalea, kaunis vaahto.  

Väri: ruskea. 

Tuoksu: mallasta ja hento hiivaisuus.   

Maku: mallasta, rusinaa ja hiivaa.

Fiilis: kevyt ja helposti nautittava luostarityylinen olut. Nauti klassisesti juustojen kera tai lampaanviulun kaverina. Tämä oli hyvää nam!

Olutämpäri